Megatrendit – tulevaisuus tapahtuu nyt

Johtava asiantuntija Elina Kiiski-Kataja, Sitra:

Naisen toiveet ja haasteet seuraavalle vuosisadalle

Esitelmä Naisten Suomi 100 -juhlaseminaarissa 1.8.2017 Seinäjoella

Teknologian kiihtyvä muutos

Tällä hetkellä teknologiaa kehitetään kiihkeämpään tahtiin kuin ehkä koskaan aiemmin. Harppaukset eri tieteenaloilla ovat jättimäisiä. Digitalisaatio, virtualisaatio, keinoälyn kehitys, terveyden instrumentointi, robotisaatio, nanomateriaalien kehitys, bioteknologia, farmakologia, energiateknologia, blockchain-teknologia, digitaalisten joukkoalustojen ja globaalien ict-infrastruktuurien kehittyminen ovat esimerkkejä nopeasti kehittyvistä aloista.

Teknologian kehityksellä on laajoja vaikutuksia lähes kaikkiin tuntemiimme aloihin, toimintatapoihin ja arkeen. Keskustelua kehityksen suunnista kuitenkin käyvät monilla aloilla vain ne tahot, jotka kehitystä parhaiten ymmärtävät. Erityistä huomiota tulisikin kiinnittää siihen, että myös päätöksentekijät ja tavalliset kansalaiset kykenisivät osallistumaan siihen keskusteluun, jota tulevaisuuden suunnasta käydään. Tämä on olennaista siksi, että esimerkiksi keinoälyn ja robotisaation valtavan kehitysnopeuden myötä kyse ei todennäköisesti enää pian ole siitä, mitä koneet kykenevät tekemään vaan siitä, mitä niiden pitäisi ja ei pitäisi tehdä. Jos ihminen jopa lajina muuttuu teknologian myötä, liittyy asiaan suuria eettisiä keskusteluja, joihin jokaisella on oikeus osallistua. Tämän hetken mittakaavassa teknologian kehitys näkyy erityisesti työelämän, toimeentulon ja eriarvoistumisen kysymyksissä. Nopean teknologisen kehityksen ja ikääntyvän väestön trendien myötä on kysyttävä, miten tulevaisuuden yhteiskunnat uudistuvat ja kehittyvät ja millainen dynamiikka niissä piilee?

Teknologian kehitystä ei pitäisi kuitenkaan nähdä ainoastaan uhkana vaan se voi tarjota myös hienoja mahdollisuuksia hyvään elämään ja kestävään hyvinvointiin tulevaisuudessa. Uudenlaiset talouden ja tekemisen muodot yhdistettynä teknologiaan voivat tukea ihmisten ja yhteisöjen voimaantumista, merkityksellistä tekemistä ja hyvinvointia sekä ekologista, maapallon kantokyvyn rajoihin sopeutuvaa taloutta ja yhteiskuntaa laajasti. Tällöin on erittäin kiinnostavaa esimerkiksi se, miten jakamistalous voi vaikuttaa siihen, että yhteiskunnat ennemmin läpisosiaalistuvat kuin läpikapitalisoituvat. Miten ihmisten syvimpiä tarpeita ja niiden toteutumista voitaisiin edesauttaa kun teknologia mahdollistaa meille hyvissä skenaarioissa enemmän vapaa-aikaa, inhimillisten kykyjen hyödyntämistä, paikallisuuden voimistamista ja maailman jossa erilaisia tuotteita ja palveluja voidaan tuottaa käytännössä digitalisoitumisen myötä ilmaiseksi?

Olennaista teknologian nopeaan kehitykseen liittyvässä megatrendissä naisten ja tyttöjen kannalta on se, että tällä hetkellä teknologian kehittäminen on erittäin miesvaltainen ala. Tämä vaikuttaa väistämättä myös siihen, millaisia tarkoituksia varten teknologiaa kehitetään. Jos uskomme, että teknologialla on koko yhteiskuntaa, kulttuuriamme ja jopa ihmisyyttä koskettavia vaikutuksia, on naisten oltava rakentamassa tätä tulevaisuutta. Internet on se alusta jonka läpi valtava osa yhteyskuntamme toiminnoista jo nyt tapahtuu.

Esimerkiksi suomalainen Linda Liukas joka on perustanut maailmanlaajuisen Rails Girls –verkoston jossa työpajoissa ympäri maailmaa opetetaan koodaamaan toteaa teknologiasta ja tietokoneista seuraavasti:

– Koodaaminen on 2000-luvun keksimisen kieli. Nyt se on pienellä joukolla kalifornialaisia kundeja, joiden suurimmat ongelmat ovat, mitä he söisivät tänään ja ketä deittailisivat. Sen takia meillä on paljon deittisovelluksia ja vähän terveydenhoidon sovelluksia. Jos jätämme naisten kapasiteetin käyttämättä, syntyy auttamatta aika yksipuolisia ideoita.

Tässä mielessä kysymys siitä miten tyttöjä ja poikia kannustetaan eri aloille on erittäin tärkeä kysymys tulevaisuusnäkökulmasta. Tyttöjä ja naisia on saatava mukaan teknologian kehitykseen ja on kiinnostavaa nähdä, millaisia sovellutuksia ja innovaatioita naiset voisivat sankoin joukoin saada aikaan ollessaan tasavertaisina mukana kehittämässä tulevaisuuden teknologioita. Kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa naisten tasavertaisella mukaantulolla esimerkiksi politiikkaan on ollut valtava rooli sen suhteen, että kansakunnan koko potentiaali on saatu käyttöön. Tästä Suomi naisten äänioikeuksineen 1906 on hieno esimerkki. Samaa kehitystä tarvitaan teknologian kehittämisessä ja rakentamisessa jotta ne palvelisivat parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden parempaa maailmaa.

Globaali arkinen ja jännitteinen keskinäisriippuvuus

Globaali keskinäisriippuvuus tiivistyy yhä entisestään. Talousalueet ovat toisiinsa kietoutuneita kaupan, investointien ja finanssijärjestelmien kautta. Ihmiset, tavarat, ideat ja palvelut liikkuvat ympäri maailmaa. Samaan aikaan kansalliset intressit ja perinteinen voimapolitiikan retoriikka ovat näkyneet globaaleilla areenoilla voimakkaammin. Maailman talousfoorumi käyttää globalisaation, maailmankaupan, geopolitiikan ja voimapolitiikan yhteennivoutumisesta käsitettä geotalous. Tällaisessa toimintaympäristössä näyttävät pärjäävän ne, joilla on sekä kokoa että kykyä toimia. Tähän joukkoon kuuluu World Economic Forumin mukaan USA, Kiina ja EU. USA:n presidentinvaalit ja Iso-Britannian päätös lähteä EU:sta ovat hämärtäneet näkyvyyttä tulevaisuuteen entisestään. Tällä hetkellä politiikan suunnan ennustaminen on erittäin vaikeaa. Protektionismin lisääntyminen ja globalisaation hidastuminen ovat ainakin retoriikan tasolla kuitenkin todennäköisiä.

Saksalaisen Bertelsmann-säätiön hiljattaisesta tutkimuksesta Globalization report 2014: Who benefits most from globalisation? käy ilmi, että Suomi on ollut globalisaation suuri voittaja, kun kaikkien maailman maiden kehitystä vuosilta 1990-2011 verrataan keskenään. Suomen menestyksen kannalta tärkeä kysymys onkin tulevaisuudessa hyvin paljon siitä, että ymmärrämme olevamme erottamaton osa globaalia toimintaympäristöä ja siitä, miten hyvin osaamme toimia tässä ympäristössä.

Lähi-idän epävakaus heijastuu kaikkialle maailmaan sen yhtenä ilmentymänä terrorismin pelko ja sen kylvämä epäluulo. Samaan aikaan Lähi-idän epävakauden sisäiset syyt ovat niin moninaiset ja monimutkaiset, että tilannetta on erittäin vaikeaa ratkaista nopeasti. Pelkona on yhä pidempään jatkuva epävakaus alueella, joka säteilee enenevissä määrin myös muualle maailmaan.

Globaali toimintaympäristö on tällä hetkellä vaikeasti ennustettava ja siinä on vaikeaa navigoida. On silti tärkeää pystyä asettamaan suuria yhteisiä tavoitteita ja omaksua ketteriä toimintatapoja. Monella mittarilla maailma on muuttunut myös paremmaksi. Kunnianhimoisia strategisia tavoitteita asettamalla on globaalisti pystytty vähentämään köyhyyttä, rikollisuutta, valtioiden välisiä konflikteja ja sotia merkittävästi.

Naisten ja tyttöjen tulevaisuuden kannalta globaali epävarmuus heijastuu monella tavalla juuri heihin. On silmiinpistävää, että esimerkiksi politiikassa tällä hetkellä korostuu miehinen johtajuus joka näkyy naisten puuttumisena tai vähälukuisuutena työmarkkinapöydissä, hallitusneuvotteluissa, puolueiden johtajistossa sekä korkeimmissa viroissa. Uskallan väittää, että todistamme jonkinlaista notkahdusta tasa-arvon kehityksessä politiikan kentällä. Hyvä esimerkki tästä on viime vuonna Yhdysvalloissa pidetyt presidentinvaalit, joissa sukupuoliroolit näyttelivät suurta osaa. Tuntuu uskomattomalta, että vaalin voitti kokematon, osaamaton, kaoottinen, valehteleva ja naisista halveksuen puhuva mies pitkän poliittisen kokemuksen omaavan naisen sijaan. On syytä kysyä, kuinka suuri merkitys Hillary Clintonin sukupuolella vaalien lopputuloksessa oli?

Naisnäkökulmasta globaalisti on kuitenkin myös valonpilkahduksia. Esimerkiksi YK:n vuosituhattavoitteiden varsin hyvä toteutuminen viimeisen viidentoista vuoden osalta on yksi esimerkki siitä kuinka tärkeää on asettaa yhteisiä tavoitteitta myös globaalisti ja päättäväisesti kulkea niitä kohti. Vuosituhattavoitteissa pyrittiin esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, tasa-arvon parantamiseen sekä koulutuksen parantamiseen globaalisti. Tasa-arvon ja naisten aseman osalta voidaan vuosituhattavoitteista todeta seuraavaa:

  • Sukupuolierot peruskoulutuksessa ovat tasoittuneet. Etelä-Aasiassa vuonna 2015 103 tyttöä jokaista sataa poikaa kohden aloittaa koulunkäynnin. Vuonna 1990 luku oli 74.
  • Maatalouden ulkopuolella palkkatyössä käyvistä 41% on naisia – vertaa 35% vuonna 1990.
  • Naisten määrä parlamenteissa (174 maassa) on melkein kaksinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana, mutta yhä määrästä vain 1/5 on naisia.

Mutta:

  • Maailman lukutaidottomista kaksi kolmesta on naisia tai tyttöjä.
  • Sukupuolinen tasa-arvo kaikilla koulutusasteilla vielä saavuttamatta.
  • Suurin osa kotona ja kotitalouksissa tehtävästä palkattomasta työstä on naisten tekemää
  • Maailman köyhistä 70% on naisia – tuloista naiset saavat vain noin 10%.
  • Omaisuudenhaltijoista noin 1% naisia.
  • Johtavassa asemassa olevista henkilöistä vain hiukan alle viidennes on naisia.
  • Maailmanlaajuisesti naiskansanedustajia on noin 20 %, mutta alueelliset erot ovat huomattavia:
    • Pohjoismaat 42%
    • EU 35%
    • Afrikka 22%
    • Aasia 18%
    • Arabimaat 17%                 (Lähde: YK-liitto)

Naisten ja tyttöjen paremman tulevaisuuden eteen on siis ponnisteltava edelleen sekä kotona että globaalisti. Naisten mukana olo politiikassa on erittäin tärkeä osa demokratian edistämistä ja parempaa päätöksentekoa kaikkialla.

Kestävyyskriisi nyt

Vuonna 2015 maailman väestö tuotti 40 miljardia tonnia hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Nykyisellä tuotannolla kasvihuonekaasujen määrä tuplaantuisi 50 seuraavan vuoden aikana – lähinnä hiili-intensiivisten teollisuudenalojen toimesta. Ilmansaasteet aiheuttavat yli 7 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Samaan aikaan kamppailemme kriittisten luonnonresurssien riittävyydestä. Vesi, viljelykelpoinen maa, puhdas ilma sekä erilaiset mineraalit ja muut luonnonvarat ovat vakavassa vaarassa ehtyä johtuen niiden kestämättömästä käytöstä. Tällä hetkellä globaalisti väestö kuluttaa 1,5 maapallon resurssit vuodessa, mutta jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, tarvitsisimme 3,5 maapalloa vuodessa. Ilmastonmuutoksella ja luonnonvarojen ehtymisellä on moninaisia, pitkällä aikavälillädramaattisia ja kompleksisia vaikutuksia luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin, talouteen ja yhteiskuntaan.

Siksi aikamme suurin haaste on talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen ylikäytöstä ja päästöistä. Historiallisesti hyvinvoinnin kasvu on ollut sidoksissa sekä talouden kasvuun, että luonnonvarojen käytön kasvuun. Irtikytkennällä tarkoitetaan hyvinvoinnin ja talouden kasvun irtikytkentää sekä toisistaan että erityisesti luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä. Hyvinvoinnin kasvua tulisi siis tavoitella myös matalan talouskasvun aikana ja ilman maapallon kantokyvyn ylittävää luonnonvarojen käyttöä. Kestävyyskriisiin liittyy moninaisia haasteita, mutta vihdoin myös mahdollisuuksia. Ilmastonmuutos on ratkaistavissa ja ratkaisut voivat tarjota tulevaisuudessa mittavasti hyvinvointia, työtä ja kehitystä, mikäli näihin mahdollisuuksiin tartutaan. Näitä ratkaisuja tarjoaa esimerkiksi hiilineutraali liiketoiminta, kiertotalous sekä olemassa olevien ja toimivien ratkaisujen skaalaaminen.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että teknologia ei yksin vielä riitä. Kaiken ytimessä on se, mitä ihmiset ja yhteiskunnat valitsevat ja päättävät tehdä. Paraskaan teknologia ei toimi, mikäli sitä ei oteta käyttöön. Pariisin ilmastosopimus syntyi tärkeässä hetkessä – vielä on aikaa toimia. Suomelle on nyt osaavana cleantech-maana tarjolla valtavia liiketoiminnan ja hyvinvoinnin mahdollisuuksia, jos niihin tartutaan.

Naisten tulevaisuuden näkökulmasta ilmastonmuutos on polttava asia monella tasolla. Tällä hetkellä maapallolla mitataan ennätyskuumia lämpötiloja, kuivuus ja nälänhätä ovat eteläisellä pallinpuoliskolla loimottavia vitsauksia, joiden nähdään jo nyt olevan monien konfliktien ja väkivallan taustalla, jotka ajavat ihmisiä pakoon kodeistaan. Usein kärsijöinä näissä konflikteissa ovat nimenomaan naiset ja lapset joiden mahdollisuudet myös paeta konflikteja ovat vähäisemmät. Esimerkiksi Syyrian sodan taustalla on myös pitkään jatkunut kuivuus joka tuhosi satoja ja ajoi maanviljelijöitä kaupunkeihin. Hallituksen kyvyttömyys vastata tilanteeseen johti osaltaan konfliktin kärjistymiseen vaikka ilmastonäkökulma onkin jäänyt suurelta osin pimentoon julkisessa keskustelussa.

Kestävyysnäkökulmasta yksi tärkeimpiä tekijöitä on globaali väestönkasvu. YK on kehittänyt kolme erilaista skenaariota siitä, miltä tulevaisuuden väestönkasvu voi näyttää. Korkean väestönkasvun variantti tarkoittaisi, että maapallon väestömäärä kasvaisi jopa 16,5 miljardiin 2050-lukuun mennessä. Keskimääräinen variantti puolestaan tarkoittaisi väestönkasvun nousua 10 miljardiin vuosisadan puoleenväliin mennessä. Mikäli syystä tai toisesta hedelmällisyys vähenisi merkittävästi, voisi väestönkasvu pysyä noin 7 miljardissa. Maapallon kantokyvyn kannalta on erittäin olennainen kysymys mikä maapallon väkiluku tulevaisuudessa on. Tällä hetkellä kulutamme vuosittain 3,5 maapallon verran luonnonvaroja. Siten kasvu on siis kestämätöntä. Samalla on huomattava, että suomalaisen ekologinen jalanjälki on huomattavasti suuren väestönkasvun maanosia suurempi. Väestönkasvuun ja sitä kautta kestävään tulevaisuuteen on kahdenlaisia ratkaisuja. Kun puhutaan suuren väestönkasvun maista esimerkiksi Afrikassa, on naisten ja tyttöjen koulutuksella erittäin merkittävä rooli. Naisten koulutus ja mahdollisuudet päästä kiinni työelämään ovat kaikkein tärkeimmässä asemassa kun puhutaan mahdollisuuksista pienentää väestönkasvua globaalisti.

Toisaalta länsimaissa naiset ovat arkisessa elämässä pitelemässä myös avaimia kestävyyskriisin ratkomiseen. Suurimmat päästöt koituvat tällä hetkellä ihmisten syömisestä, asumisesta ja liikkumisesta, joissa kaikissa kulutuspäätökset tehdään suuressa määrin kotitalouksien tasolla. Naiset ovatkin edelleen tärkeässä asemassa kun tehdään päätöksiä perheen ruuasta tai asumisesta, miksei myös liikkumisesta. Naiset ovat monilla aloilla myös tärkeässä roolissa kun tulevaisuutta ja kestävämpiä ratkaisuja tehdään käytännössä: suurkeittiöiden pääkokkeina, koulujen rehtoreina, varhaiskasvattajina tai kaupunkien, joissa systeemisiä ratkaisuja otetaan käyttöön, korkeina virkamiehinä.

Lopuksi

Esityksessäni pohditaan tulevaisuutta ja ymmärrän myös että se saattaa herättää myös pessimismin ja toivottomuuden tunteita. Tähän en kuitenkaan haluaisi päätyä. Totuus on, että ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä. Teknologia, globaali epävakaus ja kestävyys ovat asioita, joihin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Ihminen on kuitenkin todistanut pystyvänsä halutessaan huikeisiin suorituksiin. Teknologia on viime vuosisadalla mahdollistanut meille asioita joista parisataa vuotta sitten ei olisi osattu edes unelmoida. Suomessa esimerkiksi köyhän maan nousu maailman edistyneimpien kansankuntien joukkoon on ollut huikea suoritus. Ratkaisevia tekijöitä tässä on ollut kansakunnan koulutus ja naisten vahva rooli yhteiskunnassa. Maailma etsii tällä hetkellä niitä jotka osaavat ratkoa kiperiä ongelmia. Suomessa meillä on tätä henkistä pääomaa ja uskon, että investoimalla niihin asioihin jotka ovat menestyksemme tuoneet, kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja korkeaan teknologiaan, tulemme menestymään jatkossakin sekä autamme esimerkillämme ja hyvillä ratkaisuilla muita. Paljon työtä ja tulevaisuususkoa tämä kuitenkin vaatii. Uskon, että naisilla ja tytöillä on tässä tärkeä rooli.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s