Toimistotekniikan historia on naisten työhistoriaa

1800-luvun lopulla alkanut siirtyminen teollisuusyhteiskuntaan toi koneet tehtaisiin ja konttoreihin. Mekaaniset kirjoituskoneet ja laskukoneet alkoivat yleistyä. Samoihin aikoihin keksittiin puhelin, joka sittemmin mullisti työelämän viestinnän.

Konttoreiden koneellistumisen myötä syntyi vähitellen uusi toimihenkilöluokka.  Konttoritekniikan tulo tarjosi ansiotyötä erityisesti naisille ja tasasi osaltaan tietä kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Pomon polvelta itsenäisiin tehtäviin

Työelämän vitseissä ja pilapiirroksissa kuvattiin yleisesti vielä 1970-luvun puolella asetelma, jossa muhkean, sikaria polttelevan johtajan  polvella istui näpsäkän näköinen sihteeri pikakirjoituslehtiö kädessä. Työelämän tasa-arvoistuneet pelisäännöt ja toimistotekniikan edistysaskeleet ovat haalistaneet vanhat vitsit ja tuoneet tilalle naisten yhä itsenäisemmän ja urasuuntautuneemman roolin työelämässä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Näppäimistöt ovat kokeneet melkoisen muodonmuutoksen.
Tietokone
Tietokone niiltä ajoilta, kun se maksoi omakotitalon verran.

Kirjoituskoneiden aika toimistoissa kesti Suomessa 1980-luvulle asti, jolloin ne alkoivat vähitellen tehdä tilaa mikrotietokoneille, tekstinkäsittelyohjelmistoille ja erilaisille tulostimille. Samoihin aikoihin alkoivat yleistyä telefaksit. Niiden valta-aika jäi lyhyeksi sähköpostiohjelmien yleistyessä 80–90-luvulla – jos ei aivan yhdessä yössä, niin parissa vuodessa. Puhelinkeskusten tarve alkoi vähentyä samalla kun pöytäpuhelinten suoranuomerot ilmestyivät käyntikortteihin.

Keskuspöytä; Ilmajoen Puhelinmuseo
Keskuspöytä on Ilmajoen Puhelinmuseon kokoelmissa.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA
Ennenkin harjoitettiin teollista muotoilua.

Puhelin siirtyi pöydältä käsilaukkuun

Suuri mullistus vyörytti 1990-luvulta alkaen matkapuhelimet lähes jokaisen päivittäiseen käyttöön ja laajensi työnteon liikkumavapauden työpöydän äärestä maailman ääriin asti. Tämän kaiken seurauksena viestintä ja toimistojen asiakirjat ovat siirtyneet parissa kolmessa vuosikymmenessä perinteisistä maapostissa jaetuista kirjeistä ja paperille tulostetuista muistioista sähköpostikansioihin ja pilvipalveluihin.

Aikaisemmin  organisaation ja sen johdon ja esimiesten kirjeenvaihtoa hoitivat  konekirjoittajat ja sihteerit. Tämä oli lähes poikkeuksetta ”naisten töitä”. Tietotekniikan kehittyessä juuri sihteerit opettelivat etujoukoissa tietokoneiden käyttöä ja tekstinkäsittelyohjelmia.

Viestintään tarvittiin ammattiosaajia

Sähköpostin käyttö yleistyi 1990-luvulla pikavauhtia, ja viestittelyyn liitettiin nopeuden ja tehokkuuden odotuksia.  Myös organisaatioiden johto alkoi hoitaa itse omaa päivittäisviestintäänsä.

Naisten työelämän kehityskulussa perinteisten sihteerien ammattikunta alkoi tehdä tilaa muun muassa erilaisille viestintä- ja tiedotusalan sekä henkilöstöhallinnon ammattilaisille aina ylimpiin johtotehtäviin asti. Perinteiset kirjoituskoneet saivat lentävän lähdön ja särkivät lentäessään turhat lasikatot.

2000-luvun puolella valtaosa organisaatioiden viestintäammattilaisista ovat hyvin koulutettuja naisia.

 

Iina Åman

Kirjoittaja on viestintäyritys Tenho Yhtiöt Oy:n perustaja
ja Seinäjoen Zonta-kerhon jäsen

 

Lisää konttoritekniikan historiasta:
Hynninen, Tom; Keitele, Jukka; Lehti, Matti
Neljä kertaa nopeammin kuin pännällä
Konttoritekniikan historia

ISBN 9789512079162

Kustantaja Ajatus Kirjat

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s